Valokuituverkko kuuluu varsinkin harvaan asutulla alueella taloustieteessä tunnettuun luonnolliseen monopoliin. Toiminnan luonteen ja kustannusten takia Pohjois-Savoon ei ole järkevää rakentaa enemmän kuin yksi valokuituverkko.
Verkon tulisi siksi pysyä julkisessa omistuksessa. Näin julkinen valta pystyy parhaiten ohjaamaan hintoja ja toimintaa kuntien ja kuntalaisten edun mukaisesti. Kuntien ja kuntalaisten etu voi erota sijoitusyhtiön edusta, jonka ensisijainen tavoite on rahallinen tuotto.
Adola Oy:n toimitusjohtaja Tommi Vilhunen on kertonut, että yhtiöllä ei ole suunnitelmaa nostaa hintoja. Tätä ei kuitenkaan voi pitkällä tähtäimellä taata. Jos kunnat myyvät yhtiön, ne samalla menettävät päätösvaltansa.
Suomalaisilla onkin tuoretta kokemusta luonnollisen monopolin yksityistämisestä ja toiminnan myynnistä sijoittajille. Sähkön siirtohinnat ovat nousseet monessa paikassa rajusti. Nyt valtio yrittää lainsäädännöllä puuttua hintojen nousuun.
Vastaavanlaiselta riskiltä voi Pohjois-Savo valokuituverkossaan nyt välttyä.
Pohjois-Savon kunnat tekivät salassa aiesopimukset valokuituverkkoyhtiönmyynnistä jo keväällä 2020 (SS 5.2.). Asioiden valmistelu salassa, poissa kuntalaisten tiedosta, on vastoin hyvän hallinnon ja demokratian periaatteita. Kuntalaiset eivät pääse toteuttamaan perustuslaillista oikeuttaan osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoon, jos asioita salataan.
Pohjois-Savon kunnat ovat investoineet valokuituverkkoon paljon. Nopeiden nettiyhteyksien tärkeys, tarve ja kysyntä kasvavat tulevaisuudessa, kun muun muassa lääkärivastaanotot ja työt hoidetaan enemmän verkon kautta. Samalla kasvaa riippuvuus yhteyksistä.
Kuntien tulisi pitää kiinni ohjaus- ja päätösvallastaan ja hylätä Savon Kuituverkko Oy:n kaupat. Kuntien tulisi kehittää toimintaa yhdessä kuntalaisten kanssa, heidän parhaakseen.
Kirjoittaja on ympäristö- ja kestävyysasiantuntija Helsingistä.
Kirjoitus julkaistiin 21.2.2021 Savon Sanomissa.
